33. HÄMEESSÄ KISAT

Eilinen menikin aikalailla kisoihin valmistautuessa, menin kuuden maissa tallille, ratsastin, pesin kamat ja letitin ponin. Ratsastin itsenäisesti n. 40 minuuttia, kaikki askellajit läpi ja koitin saada ponin vaan hyväksi ja rennoksi. Tein ravissa lyhennyksiä ja pidennyksiä - jotka onnistuivat ajoittain hyvin, laukassa lähinnä ympyrätyöskentelyä - joka ei sitten sujunutkaan niin hyvin. Ollaan nyt tunneilla koitettu hakea semmoista ajatusta, että jokainen nosto, siirtyminen tai mikä vaan tehtävä suunnitellaan jonkun kirjaimen kohdalle. Laukkaa ei vain nosteta lyhyellä sivulla, vaan nosto tulee esim. tarkalleen C-kirjaimen kohdalle. Tällä ajatuksella menin myös eilen ja tuntui, että sai ratsastukseen enemmän selkeyttä ja suunnitelmallisuutta, olin ponia ajatuksen edellä.

Tänään meillä olikin sitten Hämeenlinnassa kisat ja startattiin traikku pihasta vähän jälkeen kahdeksan. Kaiken piti olla mukana, mutta sitten tietenkin kun lähdetään pidemmälle, niin jotain tärkeää unohtuu... nyt kotiin jäi geeli! Tuli siinä pikkuinen paniikki, kun Poju on tosi tarkka mitä sen selkään laitetaan. Jotenkin meillä sitten kävi niin hyvä tuuri, että saatiin lainattua kisapaikalta jonkun hepan geeliä, joka todellakin pelasti päivän!

Auta kesää - syö lunta!

Verkassa ratsastin ponia turhan terävästi, kun en halunnut että se painuu luotiviivan alle. Tästä sitten tulikin radalla hieman ongelmaa, koska poni ei ollut rento ja tarpeeksi hyvin pohkeen edessä. Radalla poni tuntui aika raskaalta edestä ja jouduin käyttämään pohjetta reilusti. Sen lisäksi mulla on tullut kisoissa tämmöinen ihme ongelma, että jalka heiluu kun mikäkin, varmaan reisi jännittyy, josta syntyy tämä heiluminen. Pitää alkaa kiinnittää siihen jatkossa enemmän huomiota, jotta ponillekin avut ovat selkeämpiä.

En nyt ollut super tyytyväinen rataan, mutta lähtökohdat huomioon ottaen rata oli kuitenkin ihan ok. Prossat olivat 56,4% ja tuomarin kommentti Ponilla kapasiteettia, mutta tänään ei riittävästi pohkeen edessä. Ajoittain muoto paunui lyhyeksi. Rentoudu ja anna askellajien (en saa selvää) eloisasti eteenpäin.

Sanoinkin Nealle, joka oli hoitamassa mukana, että kun viime kisoissa ratsastin ponin liian pitkäksi ja luotiviivan alle, niin tänään se oli jopa liian lyhyt ja kättä vasten. Nyt on molemmat ääripäät nähty ja yritetään löytää jotain näiden väliltä, mutta ennen kaikkea rentoutta ja rauhallisuutta ratoihin. Pitäisi saada kotitreenien fiilistä enemmän radalle, suunta on vaan ylöspäin!

Kaikki kuvat c. Nea J.

Huomenna olisi vielä tarkoitus tehdä Pojun kanssa jotain rennompaa, käydä vähän maastossa tai mennä ilman satulaa. Lähden nyt viikon alussa etelän lämpöön ja oon siellä seuraavan viikon, ehkä mä tuun levänneenä takasin ja pieni taukokin tekee ratsastukselle varmasti ihan hyvää. Kerrankin tämmöinen ennalta sanottu pieni tauko tähän bloggailuun.

PS. Jos joku on osaava ja kykenevä tekemään taustan mulle, semmosen joka sopis nykyseen banneriin, niin saa laittaa viestiä tuulia.leivo@hotmail.com . Oon ihan hukassa tän ulkoasun kanssa, ehkä jollakin olisi ideoita? Kiitos tuhannesti, jos joku vaivautuu!